Neitoperhosten koti – Scifi novelli

neitoperhoten-koti-kansi_ka

Ne tunnustelivat ympäristöään pitkillä tuntosarvillaan, kuunnellen uusia outoja ääniä, aistien muutoksen. Taloon oli muuttanut ihmisiä. Perhe, äiti, koira ja pieni tyttö joka piti perhosista. Perhoset eivät välittäneet aikuisista ihmisistä eivätkä koiristakaan, mutta pieni tyttö kiinnosti niitä enemmän. Tyttö näkyi hieman tummemman, syvempänä hahmona kuin muut samanlaiset tytöt. Perhoset aavistivat tytön olevan erilainen. Hän saattoi ymmärtää enemmän ja ne halusivat kertoa hänelle salaisuuden.

Uudessa kodissa, vajaan sadan metrin päässä päärakennuksesta oli paikka jonka ristin Neitoperhosten kodiksi. En ollut koskaan nähnyt niin paljon perhosia yhdessä paikassa, niitä täytyi olla satoja. Se oli jotenkin niin hyvä enne kaikelle. Jos perhoset viihtyivät täällä, viihdyin minäkin Morran ja Mirkan kanssa joka löysi perhoset ensimmäiseksi uudelta pihaltaan tai oikeastaan perhoset löysivät Mirkan.  Tytön istuessa kannon päälle perhoset laskeutuivat sormenpäilleen, varpailleen, kädelleen. Ne loivat yhteyden, tunnustellen tytön ihoa tuntosarvillaan, levittäen feromoneja, merkiten tytön, odottaen kunnes tyttö ymmärsi.

Kannen kuva: Marika Sinervo