Info

Mukana hankkeessa olevat kunnat sekä yritykset

Kunnat:

Kuhmoinen
Mynämäki
Padasjoki
Parikkala
Uusikaupunki

Tiedot osallistuvista: yrityksistä

Syke
Ainagoup
Deloitte
Microsoft
Tac
Solutionsspace
Veikkaus
Devoi

Osallistujat

Hankkeessa mukana olevat kunnat sekä yritykset

Kuhmoinen

Kuhmoinen_vaakuna

Kuhmoinen sijaitsee KeskiSuomessa. Pintaala on 937 km2 ja asukkaita noin 2700 henkeä. Palveluelinkeinoista saa toimeentulonsa 58, jalostuksesta 25 ja maa ja metsätaloudesta 14 prosenttia väestöstä.

Kuhmoinen sijaitsee Päijänteen rannalla ja sen alueella on yli 400 pientä järveä. Kunnan suosiosta vapaaajanviettopaikkana kertoo kesämökkien runsas lukumäärä, sillä niitä on kunnassa enemmän kuin kunnassa on asukkaita. Kuhmoinen pystyisi runsailla metsävarannoillaan tarjoamaan mahdollisuuden energian tuottamiseen omasta metsästä. Kuhmoisissa käydään tällä hetkellä keskustelua biolämpölaitoksen rakentamisesta.

Mynämäki

mynamaki_vaakuna

Mynämäki sijaitsee 30 kilometrin etäisyydellä Turusta valtatie 8:n varressa ja kuuluu Turun talousalueeseen. Kunnan pintaala on 522 km2. Mynämäen kunnassa oli 1.1.2007 asukkaita 8024 henkeä. Taajamaväestön osuus on noin 63 prosenttia. Palveluelinkeinoista saa toimeentulonsa 52, jalostuksesta 31 ja maa ja metsätaloudesta 14 prosenttia ammatissa toimivasta väestöstä. Yritystoiminta on hyvin pienyritysvaltaista. Kunnassa on n. 450 rekisteröityä yritystä ja elinkeinonharjoittajaa.

Mynämäki haluaa osallistua hankkeeseen siksi, että kunnalla on runsaat uusiutuvan energian peltoja metsävarat suhteessa kunnan asukaslukuun. Tulevaisuudessa myös Mynämäen ja Turun välinen raideyhteys on kehityskelpoinen ja ilmastoystävällinen nopean saavutettavuuden liikenneväylä.

Padasjoki

Padasjoki_vaakuna

Padasjoki on Päijänteen ja monien muiden pienempien järvien kunta PäijätHämeessä. Kunnan pintaala on 731 km2 ja asukkaita on 3600. Palveluelinkeinoista toimeentulonsa saa 53, jalostuksesta 35 ja maa ja metsätaloudesta 10 prosenttia väestöstä.

Lukuisat metsät tarjoavat toimeentulon lisäksi mahdollisuuksia erilaisiin luontoharrastuksiin. Padasjoella työskennellään metsätalouden lisäksi teollisuuden, rakentamisen, palveluiden ja maatalouden alalla. Kunnan laajoista metsävaroista voisi löytyä ratkaisu kestävän kotimaisen bioenergian tuottamiseen. Padasjoella on rakenteilla biolämpölaitos, jonka tarkoituksena on tuottaa lämpöenergiaa kunnan eri kiinteistöjen tarpeisiin.

Parikkala

parikkala_vaakuna

Parikkalan kunta sijaitsee EteläKarjalan pohjoisosassa rajoittuen EteläSavoon ja PohjoisKarjalaan. Helsinki ja Pietari sijaitsevat yhtä lähellä Parikkalaa eli noin 300 kilometrin päässä. Asukkaita kunnassa on 6100. Kunnan pintaala on 761 km2. Palveluelinkeinoista toimeentulonsa saa 54, jalostuksesta 22 ja maa ja metsätaloudesta 20 prosenttia väestöstä.

Parikkala on alueensa taloudellishallinnollinen keskus, jossa on monipuolista yksityistä ja julkista palvelutarjontaa, vahva maidontuotanto ja perusmaatalous sekä erikoistunutta metallija puualan teollisuutta. Kuntaa halkovat Salpausselät ja niitä yhdistävät poikittaisharjut. Kunnassa on käynnistetty vuonna 2007 bioenergiahanke, jonka tavoitteena on sekä kehittää vesistönsuojelun keinovalikoimaa että luoda paikallisen tuotannon toimintamalli vahvasti umpeen kasvavien vesialtaiden ja maatilayritysten biomassan hyödyntämiseksi sähkön, lämmön, lannoitteiden ja / tai polttoaineiden tuotannossa elinkeinoelämän monipuolistamiseksi, yritystoiminnan kehittämiseksi ja kansallisen energiaomavaraisuuden lisäämiseksi.

Uusikaupunki

Uusikaupunki_vaakuna

Uusikaupunki sijaitsee LänsiSuomessa VarsinaisSuomen maakunnassa. Kaupungin kokonaispintaala on 1932 km2, josta maapintaalaa 502 km2. Uudessakaupungissa on noin 16 000 asukasta. Palveluelinkeinoista toimeentulonsa saa 54, jalostuksesta 40 ja maa ja metsätaloudesta viisi prosenttia väestöstä.

Uudessakaupungissa yhdistyvät vanhan puutalokaupungin, suurteollisuuden, maatalouden ja kalatalouden toiminnot merellisessä ympäristössä, jossa alueen luonnonarvot ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Uudessakaupungissa korostuu erityisesti myös lomaasumisen merkitys, sillä kaupungissa on lähes 3900 lomaasuntoa. Sekä taajama että tuulivoimalaratkaisut ovat mahdollisia toteuttaa Uudessakaupungissa. Uusikaupunki on liittynyt kuntien ilmansuojelukampanjaan vuonna 1998. Siihen liittyen on tehty energiankäytön tehostamissuunnitelma sekä energiaja päästötase vuosilta 2000, 2003 ja 2006.