4. Ilmastonmuutos - Tulevaisuus

Mitä me kohtaamme?

Ilmaston lämpenemistä ei voida enää pysäyttää hetkessä, se vie aikaa. Tämän seurauksena ilmasto tulee muuttumaan meillä täällä suomessa sekä pohjoismaissa. Tämä merkitsee uusien lajien saapumista suomeen, joilla ei välttämättä ole enää luontaisia vihollisia. Erilaiset tuhohyönteiset, loiset, kirvat, kuoriaiset, yms saattavat saada aikaan pahaakin jälkeä viljelyksillä. Samalla nämä hyönteiset saattavat levittää herkemmin erilaisia tauteja joita ei ole aiemmin ollut pohjoismaissa.

ilmastonmuutos saattaa pahentaa tilannetta. Monien puutarhakasvien karkaamista luontoon on hillinnyt Suomen lyhyt kasvukausi ja talven aikainen tulo, jotka ovat estäneet siementen kypsymisen ja leviämisen. Ilmaston lämmetessä ja kasvukauden pidetessä nämä lajit voivat levittäytyä myös puutarhojen ulkopuolelle. Esimerkiksi myöhään kukkivat pohjoisamerikkalaiset piiskut (esim. kanadanpiisku) kuuluvat kasveihin, jotka ovat Keski-Euroopassa jo ongelmalajin maineessa.

Ilmaston lämpeneminen saattaa vaikuttaa myös ihmisen terveyteen, koska monet taudinaiheuttajat viihtyvät paremmin lämpimissä olosuhteissa. Taudinaiheuttajien leviämien alueille, missä ihmisillä ei ole tarvittavaa vastustuskykyä aiheuttaisi vakavia terveysongelmia.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmaston lämpenemisen myötä myös myrskyt lisääntyvät, jotka eivät kuitenkaan suoraan johdu ilmastonmuutoksesta, mutta kesien piteneminen pidentää myös myrskysesonkia.

Olemme päässeet tilanteeseen jossa kaikki maat myöntävät ilmastonsuojelun olevan tärkeää. Mutta siitäkin huolimatta esim: Kioton ilmastosopimuksen ulkopuolelle ovat jääneet USA sekä Kiina jotka eivät halua hidastaa kehitystään ilmastosopimuksen tuomilla päästärajoituksilla kehitystään. Tarvitaanko todellakin maailmanlaajuinen ilmastokatasrofi jotta suurmaat huomaavat että ilma jota hengitämme on tärkeämpää kuin tuotteet?

Hyvin lohdullista on, vaikka USA on jäänyt Kioton sopimuksen ulkopuolelle, monet sen kaupungeista noudattavat Kioton sopimusta. Ne ymmärtävät asian vakavuuden.

Vuonna 2006 keskustelu ilmastonmuutoksesta muutti luonnettaan. Puheista ja epäilyistä siirryttiin kohti tekoja.

Tuulivoiman tuotanto kasvoi maailmalla 24 prosenttia 2005, aurinkoenergian peräti 45 prosenttia. Tänä vuonna 2007 maailmassa rakennetaan tuulivoimaloita noin 14 000 megawatin edestä eli Suomen koko sähköntuotantokapasiteetin verran. Tuulivoimalabisnes kasvaa 15–20 prosentin vuosivauhtia.

Uusiutuvat energiat voisivat taata 70 prosenttia maailman sähköntuotannosta 2050. Maailman hiilipäästöt voivat energiatalkoissa vähentyä jopa 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.