Ilmaston lämpeneminen

IPCC


Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC)

Maailman ilmatieteellinen järjestö (World Meteorological Organisation, WMO) ja YK:n ympäristöohjelma (UN Environment Programme, UNEP) perustivat päätöksenteon tueksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) vuonna 1988. IPCC on avoin kaikille WMO:n ja UNEP:n jäsenille. IPCC kerää ja arvioi olemassa olevaa tietoa

IPCC:n päätehtävä on valmistella ilmastonmuutosta koskevia tieteellisiä raportteja. Niitä varten tutkijaryhmät keräävät ja arvioivat julkaistua tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja muutosten hillitsemismahdollisuuksista. IPCC ei siis itse tutki, vaan se analysoi ja vetää yhteen olemassa olevaa tietoa. Raporttien luonnostekstit kierrätetään laajalti tutkijoiden ja hallitusten kommentoitavina. IPCC:n toimintaan osallistuu yli 2000 tutkijaa ympäri maailmaa.

2 Ilmastonmuutos - Muutoksia


Muutoksia

Vakavin seuraus ilmaston lämpenemisestä on merenpinnan nouseminen. Seuraavan vuosisadan aikana merenpinta nousee tutkimusten mukaan keskimäärin 20-60 senttimetriä. Lisäksi äärimmäiset sääilmiöt kuten hirmumyrskyt yleistyvät.

– Yli 60 prosenttia ihmiskunnasta asuu alle 100 kilometrin päässä rannikolta. Meriveden nousemisella on todella merkittäviä vaikutuksia. Pahimmat seuraukset meriveden pinnannousulla olisi tiheästi asutuilla, alavilla ja taloudellisesti epävakailla alueilla kuten Bangladeshissa, Niilin alueella ja Kiinassa.

Merenveden pinnan kohoaminen 60 senttimetrillä tarkoittaisi 150 miljoonaa uutta pakolaista.

Kaksinkertaistuneiden hiilidioksidipitoisuuksien arvioidaan nostavan maapallon keskilämpötilaa 1,5-4,5 asteella. Jos pitoisuudet kasvavat tätäkin enemmän, lämpötila jatkaa kasvamistaan. Päiväntasaajan läheisyydessä alueet lämpenevät vähiten, napojen läheiset alueet eniten. Globaalit sademäärät kasvavat, mutta samalla haihdunta lisääntyy. Mantereilla haihdunta lisääntyy enemmän kuin merellä ja varsinkin lauhkeiden alueiden mantereiden odotetaan kesäisin kuivuvan ja talvisin kostuvan. (IPCC 2001)

huiput

Kuivat alueet kuivuvat ja sateet lisääntyvät kosteilla alueilla Ilmaston lämmetessä veden kiertokulku voimistuu koko planeetan tasolla eli sadanta ja haihtuvuus lisääntyvät. Alueellisesti sadanta vaihtelee voimakkaasti. Kuivien alueiden odotetaan kuivuvan entisestään ja kosteiden muuttuvan vielä vetisemmiksi (IPCC 2001).

vuoristo

Lämmennyt ilmakehä sitoo enemmän kosteutta. Alueellisesti tämä lisää ukkosmyrskyjen voimaa. Kovia tuulia synnyttävien matalapaineiden reitit todennäköisesti muuttuvat, jolloin kovat myrskyt yleistyisivät alueilla, joilla ne aiemmin ovat olleet harvinaisia (IPCC 2001).

Eräissä malleissa meriveden lämpenemisen on todettu lisäävän trooppisten myrskyjen määrää ja voimaa. (Knutson 1998)

c2o

Merenpinta nousee lämmenneessä ilmastossa ensimmäisen vuosisadan aikana noin 10-90 cm. Tämä johtuu sekä meriveden lämpölaajenemisesta, että vuoristojäätiköiden sulamisesta. Napajäätikköjen täydellinen sulaminen ei näytä uhkaavan lähivuosisatoina; eräät mallit jopa ennustavat napaseutujen lisääntyvien lumisateiden kasvattavan napajäätiköitä. Toisaalta napajäätiköiden sulamista on jo havainnoitu. Jos lämpeneminen jatkuu nykyistä tahtia, merenpinta voi nousta seuraavilla vuosisadoilla useita metrejä. (IPCC 2001)

gwtippingpoint0326

Ilmastonmuutoksen yksityiskohtaisten seurauksien arvioiminen on vaikeaa, koska malleihin, joihin ne perustuvat, liittyy paljon oletuksia. Toisaalta saattaa olla, ettei kaikkia merkittäviä seurauksia ole vielä edes keksitty.